maukas ja helppo siemennäkkäri

Maukas 

siemennäkkäri

Tämän maukkaan siemennäkkärin ohjeen olen itse hieman tuunaillut netistä löytämästäni ohjeesta. Olen jo kolmen vuoden ajan valmistanut siemennäkkäreitä ja kokeillut erilaisia variaatioita, joista tämä mukailtu ohjeeni on ollut kaikista parhain.

Siemennäkkäriä on lisäksi helppo ja nopea valmistaa.

Meillä siemennäkkäri kuuluu jo osaksi arkea. Se on helppo ottaa evääksi retkille tai napostella kotona välipaloina.

 

Matkustamme ja lomailemme paljon Suomen lapissa. Näkkäri on kelpo huikopala, kun kesken ajomatkan alkaa tekemään mieli jotakin hyvää. Lisäksi siemenissä on runsaasti hyviä ainesosia eikä lainkaan lisättyä sokeria.

 

Siemennäkkäri sopii erinomaisesti tarjolle salaatin tai keiton kanssa. Tämä on myös hyvä gluteeniton vaihtoehto.

Valmistukseen tarvitset erilaisia siemeniä, kaurahiutaleita, maissijauhoja, suolaa, öljyä sekä vettä.

Siemennäkkäri ohje: 

2 dl siemeniä ( auringonkukka, pellava, seesam, chia)

1 dl maissijauhoja

1 dl kaurahiutaleita

(1/2 tl hienoa suolaa)

2 dl kuumaa keitettyä vettä

0,5 dl öljyä

Uuni 150-170 astetta, noin 45 minuuttia

- Sekoita siemenet, maissijauho ja kaurahiutale (+suola) keskenään yhteen.

- Lisää kuuma vesi ja öljy. Sekoita hyvin yhteen.

- Anna turvota hetken aikaa

- Laita siementaikina leivinpaperilla vuoratulle pellille        

- Painele taikina tasaisesti käsin koko uunipellille reunoja myöten.

-Käytä apuna esim. pakastepussia. Näin taikina ei tartu käsiin ja taikinamassa on helpompi levittää.

- Tee pizza tai piirakka rullalla tasaisia paloja levitettyyn taikinaan. Näin valmis siemennäkkäri on helpompi taittaa valmiina osiin.

-Ripottele sormisuolaa siemennäkkärin pinnalle oman makusi mukaan.

- Itse olen kokeillut erilaisia suola vaihtoehtoja. Karkea merisuola on todella hyvä, kun sen jauhaa suolamyllyllä taikinan pinnalle.

-Valmis uunista tullut siemennäkkäri levy

-Paloiteltuna valmiina tarjolle.

Voit halutessasi käyttää muitakin siemeniä taikinassa. Itse olen tykästynyt näihin.

Joskus on ollut vaikea saada taikinamassa tasaisesti levitettyä ja taikina jää silloin useimmiten keskeltä paksummaksi. Keskiosa ei silloin ole vielä tarpeeksi kovettunut, kun taas reunaosat ovat. Jos näin käy, olen jättänyt siemennäkkärin uunin jälkilämpöön kovettumaan. Kun uuni on pois päältä ei palamisvaaraa enään ole. 

Täytyy tunnustaa, että näkkärilevy on joitakin kertoja jäänyt uuniin useaksi tunniksi, kun olen puuhaillut muuta. Ihana tuoksu yleensä muistuttaa näkkärin olemassaolosta. Ja mikä parasta, siemennäkkäri on mukavasti rapeutunut.

Siemennäkkäri maistuu sellaisenaan tai vaikkapa voin kera. 

Maukkaita hetkiä ja onnistumisen iloa !

Bon appe`tit by caro

p.s jos sinulla on oma hyvä siemennäkkäri ohje niin laita tulemaan. Kokeilen mielelläni uusia reseptejä.

matkalla a´vioon

 Uusi sivu elämässä

Tänään on se päivä, siunattu päivä, jolloin sanomme toisillemme tahdon. Päivä, jota olemme suunnitelleet kihlauksesta asti. Päivä, joka on muuttanut muotoaan matkan varrella.

Suunnitelma, jonka alun alkaen piti toteutua Särkitunturilla vaihtui Muonionjoen kautta alas etelään. Kiitos koronan.

Muuttokuorma tuli Tampereelta Tervakoskelle viikko sitten. Istun uuden kotini terassilla. Kasvonaamio kasvoilla, kahvikuppi kädessä. Tulevan sulhaseni vieressä.

Paistattelemme uuden yhteisen elämämme aamua kilpaa auringon säteiden kanssa. Tästä tulee hyvä päivä.

Vatsassa pienesti kihelmöi, mutta varsinaisesta häästressistä ei ole tietoakaan.

Laittaudumme valmiiksi kiireettömässä ilmapiirissä. Olemme vain me kaksi. Oman juhlamekkoni hankin edellisenä kesänä Lontoon reissulta, jossa vietin tyttäreni kanssa viikon kierrellen kaupunkia. En toki silloin ajatellut, että mekosta tulisi asu näinkin tärkeään päivään.

Kengät asuuni löysin viime metreillä Lempäälän Ideaparkista.

Jykellä oli puku ja kengät entuudestaan. Asuun sopivan solmion ostimme Tampereen Sokokselta. Jyke on myös hattumiehiä, joten valitsimme häähatuksi perintöhatun, joka sopii todella hyvin hänelle.

Sormukset oli tietysti myös hankittu. Kihlasormukseni on täysin Jyken valitsema, mutta vihkisormuksen halusin itse valita. Tiesin tarkkaan minkälaisen haluan.

Hetki koittaa 

Vihkiminen tapahtuu 17.7.20  Riihimäen kotikirkolla kello 15.00. Olimme etukäteen sopineet kuvaajan ja todistajat paikalle. Vihkikimpun ja rintataskuun laitettavan kukan olimme käyneet suunnittelemassa hyvissä ajoin Riihimäellä sijaitsevan Aulin kukan kanssa.

Yhdessä lähdimme kotoamme ja haimme valmiit kukat. Olin valinnut ranteeseen kiinnitettävän kukkakimpun sen helppouden vuoksi. Minusta kukat ovat oikein onnistuneet ja kestivät koko hääpäivän.

Kaikki on siis valmiina. Kun astumme vihkipaikalle kotikirkkoon alkaa jännitys kohoamaan. Vatsanpohjassa tuntuu oudolta. Katson Jykeä. Hän vaikuttaa siltä kun tärisisi sisäisesti. 

Vaikka meillä on vain pappi ja todistajat mukana vihkiseremoniassa läsnäolevana, on jännä tunne siitä, että koko taivas on siunaamassa meitä yhteiselle taipaleelle.

Jumalan kasvojen edessä sanoimme toisillemme tahdon.

Kuva: Milja Putkonen

Kuvauspaikalla

Kuvauspaikkaa olimme kovasti etukäteen miettineet. Halusimme johonkin kauniiseen ulkoilma miljööseen valokuvaus studion tilalle. Itse valokuvaajana ja esteetikkona minulle on tärkeää kaunis ja luonnollinen ympäristö.

Kävimme erilaisia ympäristöjä etukäteen katsomassa ja päädyimme Riihimäen vanhempaan kaupungin osaan, joka sijaitsi lähellä vihkipaikkaa.

Kuva: Milja Putkonen

Valokuvaajan kuvausten jälkeen jäimme hengailemaan kauniin puiston ja Riihimäen kirkon äärelle. Kaunis hellepäivä lämmitti iholla vielä iltapäivälläkin ja kävelimme käsikädessä kuvaillen ja nauttien toistemme läheisyydestä.

Saanko esitellä: Tuore aviopari Jyke ja Caro

Illanvietto

Olimme varanneet etukäteen pöydän Obelix ravintolasta. Meidät ohjattiin ystävällisesti pyytämäämme pöytään, joka sijaitsi hieman rauhallisemmassa paikassa muusta ympäristöstä.

Molemmat olemme ensimmäistä kertaa tässä ravintolassa. Katsoimme ensin netistä, Mitä Riihimäki tarjoaa hyviksi ruokapaikoiksi ja tämä oli Top 10 joukossa.

Ruoka oli erittäin maukasta alkupaloineen ja juomineen. Palvelu ystävällistä ja asiantuntevaa.

Omasta kokemuksesta voidaan suositella, vaikka koko perheelle.

Iltamme sujui moitteettomasti ja saimme keskittyä toisiimme ruokailun yhteydessä. Meidän on hyvä olla ja päätöksestä yhteiselle elämälle tuli virstanpylväs jatkolle.

Molemmilla sopivasti ikää jo tullut mittariin ja elämän kokemusta takana. Elämän haaksirikoista ja onnistumisista koostuu yhteinen taipaleemme myötä- ja vastamäessä.

Innolla uskallamme odottaa, mitä elämä meille tarjoaa.

Uusia kokemuksia, haikeita luopumuksia.

Mitään se ei anna, ellei uskalla ottaa.

Uskossa askeleita eteenpäin,

kuljemme yhdessä näin.

Herra kulkumme ohjaa, Hän tien meille tasoittaa. 

Asenteitamme muuttaa ja ymmärrystä antaa.

Toinen toistamme tukien ja tilaa antaen.

Käymme yhteiselle matkalle, lempeästi rakastaen.

Elämä on nyt ja tässä. 

Kuvat ja tekstit caro

Kuvaaja Milja Putkonen

Kuva: Milja Putkonen

Kiitos yhteisestä matkasta

miniloma lappiin koronan siivittämänä

Lappiin koronasta huolimatta

Eletään todella erikoista aikaa suomessa ja muualla maailmassa. Suomen rajat on laitettu kiinni ja Uusimaa on suljettu muulta Suomelta. Monet ihmiset joutuvat perumaan omat lomansa. Toukokuu on puolessa välissä. Miten kesän käy.

Mekin lähdimme liikenteeseen pienellä jännityksellä. Onko tämä nyt sallittua liikkua kaupungista toiseen. Kunnasta toiseen. Etelästä pohjoiseen.

Monet tutut paikat matkan varrella olivat sulkeneet ovensa. Tuttu kala paikkamme Vihiluodon kala oli kiinni. Torniossa kuitenkin saimme ostaa kaikki ruoka tarvikkeemme, kynttilät ja pesuaineet paikallisesta Prismasta.

Poikkesimme katselemassa autiota Kukkolankoskea. Vesi oli joessa matalalla ja lunta näyttäytyi vielä siellä täällä. Olo oli haikea.

Ajoimme suoraan mökille turvautuen omiin eväisiin. Ei tullut mieleenkään pysähtyä yöpymään minnekään, saatika syömään johonkin ruokapaikkaan. Noh, monet niistäkin olivat joutuneet sulkemaan ovensa hallituksen antaman ohjeistuksen myötä. Eri paikkakunnille saavuttua siellä täällä löytyi kuitenkin kylttejä, joissa luki; take away. Ravintoloitsijat yrittävät näin ylläpitää edes jonkinlaista liiketoimintaa. Tulee paha mieli muiden puolesta. 

Tiellä sai olla varovainen. Teerien soidinmenot olivat käynnissä. Linnut olivat todella rohkeita liikkuessaan tiellä ja tien varsilla. Ja heitä oli useita kymmeniä liikkeellä alkuillasta.

Myös porot olivat runsain joukoin liikkeellä. Niitä nyt on aina, mutta nyt tuntui siltä, että heilläkin oli jotakin menossa. Varsonnan aika on alkanut ja nuoria vasoja saakin varoa autolla liikkuessa. 

Porot ovat yleisesti ottaen arkoja eläimiä ja niitä lähestyttäessä ne ottavat kaviot alleen. Autotiellä oltaessa olen nähnyt poroista toisen puolen. Ne paremminkin näyttävät siltä, kuin omistaisivat koko tien. Ja sitä paitsi niillä ei koskaan tunnu olevan kiire minnekään.

Retkelle virittäytymistä

Kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Vaikka toukokuussa lumet ovat pohjoisestakin kutakuinkin lähteneet saattaa sitä vielä riittää runsaastikin. Tämän talven lumitilanne on ollutkin runsaan puoleista. Niinpä mökin ja joen välinen metsäalue oli vielä niin umpihankea, että se piti kulkea läpi lumikengillä. Mutta mistä lumikengät koiralle.
Niinpä ajattelimme kokeilla reppu kyytiä. Ilmeestä jo saattaa huomata, että tilanne on aivan outo ja uusi Murulle. Kuitenkin se kiltisti repussa pysyi koko matkan.

Joella olikin sitten jo kuivaa ja Murukin pääsi omin tassuin rannalla kulkemaan. Joki virtasi ja jäät joen päällä olivat lähteneet hyvin liikkeelle. Aurinko lämmittää mukavasti. 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on mahdollisuus seurata jäiden lähtöä Muonionjoelta.

Meidän alkuperäinen tarkoitus tälle matkalle oli , että meidät oltaisiin vihitty Helatorstaina näissä maisemissa. Ajatus lähti siitä, kun Jyke rohkeasti kosi minua Särkitunturin huipulla elokuussa 2019. Ensin ajatukset olivat niinkin hurjia, että olisimme sanoneet toisillemme tahdon juuri samassa paikassa, jossa kihlaus tapahtui. Sitten jouduimme miettimään reaalisti, kuka lähtisi kanssamme tunturille. Ei varmasti kukaan. Näin laskeuduimme tunturilta Muoniojoelle asti.

Eipä tuo olisi, ehkä kauhean hyvin onnistunut sielläkään tällä lumen määrällä, vaikka itse ranta oli  jo mukavasti kuiva.

Loma oli kuitenkin sovittu juuri tälle viikolle ja koronan tuomat omat rajoitukset siirsivät koko vihkimisseremoniaa myöhemmäksi ajankohdaksi.

Lomaa muutos ei mitenkään haitannut vaan otimme kaiken irti, mitä toukokuinen mökkeily ja lapin maisemat meille tarjosi.

😊Murukin on hyvin tyytyväinen lomailuun

Löysimme suojaisan ja kuivan paikan pysähtyä lepäämään. Jäiden lähtöä on kiva seurata evästelyn lomassa. Jäät natisevat liikkuessaan ja osuessaan toisiinsa ja työntäessään toisiaan eteenpäin virtaavan veden avulla.

Aurinko, virtaava joki ja paksu jääkerros ovat kaikki voimakkaita elementtejä. Joista aurinko on kaikista voimakkain. Se sulattaa kovimmankin kuoren ja panee virtaavat vedet elämään.

Näyttää varmasti hassulta nuo lumikengät lumettomalla maalla. Ne olivat todella tarpeen uppoavassa lumessa. Oli luojan lykky, kun otimme ne varmuuden vuoksi mukaan. Siinä odottaa myös Murun reppu, joelta siirtymistä mökin turvalliseen pihaan.

Hengailua

Maantie oli hiljainen melkein kaikesta liikenteestä. Porot saivat vapaasti hengailla puolelta toiselle. Luonto levittäytyy sinne, mistä ihmiset ovat kaikonneet. Todellista elämää erämaassa.

Toinen huomio, mikä todella pisti silmään oli rajavartioiden liikehdintä. Kaikille Suomen ja Ruotsin raja-asemille oli laitettu sulku. Rajavartiosto vartioi kaikkea kulkua maiden välillä.

Pieni hengähdystauko oli ihana irtiotto arjesta ja korona uutisista. Vaikka ajatus siitä, miten lapin matkailun ja monien yrittäjien käy tuottaa pientä surua. On siinä hyvätkin puolensa.

Minun lapsuuden lappini on muuttunut todella paljon. Täällä pitää mennä turisteja pakoon sinne, minne he eivät itsenäisesti osaa mennä. Matkailu on levinnyt yrittäjien kilpailun, mutta varmasti myös kysynnän toimesta liian laajalle. Onko millään rajaa?

Mukavia hengailu hetkiä!

T. Caro, Jyke ja Muru

 

kevätmatka Israeliin... ei kun lappiin

 

Kevättä rinnassa koronasta huolimatta

Kauan odotettu kevätmatka Israeliin peruuntui viime metreillä koronatilanteen vuoksi. Olimme suunnitelleet yhteistä matkaa jo pitkään ja iloitsimme suuresti matkan onnistumisesta nyt tänä keväänä 2020.
Kuinka ollakaan tuli yllättävä este, joka vaikutti koko maailmaan. Este, josta varmasti meistä jokainen oli ihmeissään ja peloissaankin.

Me kuitenkin olimme toiveikkaana loppuun asti, koska kaikki oli vielä epävarmaa. Tarkoituksena oli lähteä viikkoa ennen pääsiäistä ja palata takaisin pitkäperjantaina. Edellinen ryhmä pääsi lähtemään matkaan maaliskuun lopulla, niin ajattelimme myös mekin pääsevämme. Israel laittoi kuitenkin rajansa kiinni juuri huhtikuun alusta.

Okei. Mitäs sitten. Suuri hämmennys ja pettymys valtasi hetkeksi mielen. Loma edessä, mutta nyt täytyy keksiä jotakin muuta. Onneksi oli aikaa hieman miettiä.

Suomessa koronaan ei reagoitu aivan niin jyrkästi heti, mutta selvästi jo aisti ihmisten pelon, mitä tästä seuraa. Kadut ja monet yleiset paikat autioituivat kauppoja myöten.

Itsekin alkoi miettimään, mitä voi tehdä ja minne mennä. Liikkumista ei kauheasti suositeltu. Saatikka matkustamista.

Kuitenkin ajattelimme lähteä pohjoiseen mökille.

Onneksi on tämä mökki täällä Muonion korvessa omassa rauhassaan. Uskomme, että täällä saamme olla kaukana koronasta. Olemme turvassa.

Ainoa oikea turvamme on kuitenkin Jumalassa myös uuden ja ymmärtämättömän tilanteen edessä.

Ihanat kevätpäivät siivittivät lomaamme lapissa. Mikä parasta, täällä on runsaasti lunta, joka tuo lisää valoa niin, että häikäisee.

Elämme erikoista aikaa myös sen vuoksi, ettei etelään ole satanut lunta lainkaan. Luminen talvi tuntuu todella luxukselta.

Ihanaa hengailua Muonionjoella. Muru-koiran jätimme mummulaan hoitoon. Olimmehan jo sopineet aiemmin hoidosta nyt peruuntuneen Israel matkan ajaksi. Niin tämä varmasti oli iloinen asia ja paras ratkaisu meille kaikille, että Muru jäi hoitoon. Mummulassa pysytään virkeänä, kun on pieni koira ilona.

Joelle on hyvä lähteä lumikengillä, sillä muuten lumi ei kulkijaa täysin kanna. Vaikka joen pinta näyttää kovalta ja siinä ovat kulkeneet monet moottorikelkoilla ja suksilla hiihtäen. Jalan kulkien voi yllättäen mennä yllättävän syvälle upoksiin. Niin meillekin kävi. Toinen jalka upposi syvälle ja toisella jalalla piti ponnistaa sieltä pois. Itseäni alkoi naurattamaan tilanteemme niin, että ponnistus tuntui ihan mahdottomalta, kun nauru vei kaiken ponnistusvoiman jaloista. Onneksi Jyken hartia voimat riittivät vetämään minut pois hangesta.

Porojakin on kulkenut joen poikki ja monia eläinten jälkiä näkyi rantaviivan tuntumassa. Eläimet osaavat varmasti jo luonnostaan suunnistaa sieltä, mistä on turvallista kulkea. 

Nyt joen luminen pinta sai uusia jälkiä lumikengistä. Keittelimme kahvia joen törmällä kevät auringon lämmittäessä kasvoilla. Trangia kaasukeitin on meillä usein matkassa ja sillä keittää veden nopeasti. Pannujauhatus kahvista saa erittäin maittavat kahvit. Tämä on todella arjen luksusta.

Huom! Käytössämme oleva kahvipannu ei ole trangian oma. Se on kooltaan hieman pienempi, joten Jyke viritteli sen niin, että pannu pysyi hyvin paikoillaan.

Lumikenkäilyä Olostunturilla

Mielemme teki lähteä katselemaan maisemia muuallekin ja pakkasimme matkaan mukaan lumikengät, repullisen evästä sekä riittävästi lämmintä vaatetusta.

Auton saa helposti parkkiin Olostunturin juurelle.

Olostunturilla onkin todella hiljaista. Hotelli on vielä auki, mutta turistit ovat lähteneet. Laskettelurinteet ovat kiinni ja hiihtoladut lähes hoitamatta. 

Kaikki tuntuu niin oudolta. Vielä vuodenvaihteessa täällä ollessamme turistit kansoittivat hotellimme ja joka paikka oli täynnä elämää.

Autiot Oloksen rinteet

Maisemat olivat kuitenkin ennallaan ja niitä ihailimme kilpaa auringon kanssa.

Pysähdyimme evästämään maisemalaavulle. Se oli avoin laavu, joten uskaltauduimme istahtamaan sen reunalle. Laavulta on kauniit näkymät eteenpäin. Siinä sai olla aivan rauhassa muilta turisteilta.

Kuunnella hiljaisuutta ja tuulen huminaa.

Laavulla oli ilmoitus, että se on suljettu. Emme tohtineet sen vuoksi laittaa tulia, vaikka puita olisi löytynyt.

Jatkoimme matkaa kierrellen ja maisemia ihaillen. Ihan huippu fiilis.

Kaikkensa antanut retkeilijä

Kaunis Muonio

Keskusta sijaitsee ihanalla paikalla Muonionjoen siimeksessä. Kauniina kevätpäivänä ulkoilijoita on muutama meidän lisäksemme. Koululaiset ovat vielä koulussa. Paikallisen S-marketin ovi käy harvaan.

Kylä on hiljainen.

Muoniossa palvelut ovat monipuoliset. Täältä löytyy kaikki tarvittava, jos ei suurta ostoskeskusta kaipaa muotiliikkeineen.

Kirkko keskellä kylää

Tältä lomalta emme osanneet hakea oikein mitään. Ajatukset pyörivät koronan ympärillä. Mieli oli välillä levoton. Mitä tästä seuraa.

Toisaalta täällä rauhallisessa ympäristössä, jossa kiire ei muutenkaan ole samanlaista, kuin eteläisessä suomessa miettii, ettei minulla kuitenkaan ole mitään hätää.

Täällä yksinkertaiset asiat korostuvat ja saavat merkityksen. Mikä on tärkeintä elämässä? Onni on saada kulkea tässäkin ajassa rinnalla ihminen, joka välittää. Onni on saada levätä maisemissa, jossa mieli lepää. Onni on tässä ja nyt.

Ihanin kevät terveisin Caro ja Jyke