Näytetään tekstit, joissa on tunniste lontoo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lontoo. Näytä kaikki tekstit

maanantai 13. joulukuuta 2021

lontoo, westminster

 


Lontoon matkalaisten viimeinen päivä koittaa ja paljon on vielä näkemättäkin. Jätimme matkalaukut vielä hotellille odottamaan ja lähdimme katselemaan maisemia.

On paikkoja, joissa täytyy käydä ja paikkoja, jotka voivat odottaa toista Lontoon reissua. Toivon mukaan sellaisia vielä elämässä tulee.

Ehdottomasti Lontoon keskustan parhaat nähtävyydet sijaitsevat Thames joen läheisyydessä. Suuntasimme metrolla Waterloon asemalle ja lähdimme sieltä tekemään päivän retkeä.

Westminster



South Bank leijonapatsas komeilee Westminsterin sillan eteläisessä päässä.
Kuvat Westminsterin sillalta.

Jopa katulamput ovat osa suurta nähtävyyttä Lontoon silloilla.

London Eye. Valtavan suuri maailmanpyörä aivan Thames joen rannalla. Sinne on vain niin valtavat jonot, että jäimme vain rannalle sitä ihailemaan. Joku kerta täytyy kyllä kyytiin hypätä. Uskon, että maisemat ovat huippuhienot maailmanpyörästä käsin. 
Joen toiselta puolelta tehdään laivamatkoja Thames joelle. Sekin on erittäin suosittu matkailukohde.


Westminsterin sillan toisessa päässä komeilee tämä historiallinen ja komea Boudiccan Rebellion,  majesteettinen patsas.
Westminsterin sillan toisella puolella komeilee valtava arkkitehtuurinen taideteos, suuri ja komea Big Ben.


Big Ben ja Westminsterin Palatsi.

Yhden miehen protesti muovia vastaan. Rohkea ja kantaa ottava ilmaisu näkyvällä ja keskeisellä paikalla Westminsterin alueella.

Sir Winston Churchill. Oman aikansa viisas suurmies ja Englannin vaikuttaja mm. pääministerinä. Patsas seisoo parlamenttitalon aukiolla.
Millicent Garrett Fawcett patsas muistuttaa meitä naisten oikeuksista. Patsas komeilee muiden patsaiden joukossa parlamenttitalon aukiolla.
Lady Chapel. Kappeliin on haudattu kuniinkaallisia perheineen ja on osa Westminster Abbeyn kokonaisuutta.

Westminster Abbey, Goottilainen kirkko. Valtava kokonaisuus, jossa järjestetään kaikki Englannin kruunajaiset. Siellä tehdään myös turistikierroksia.
Tähän kokonaisuuteen kuullu niin paljon nimettyjä rakennuksia, etten itse oikein saanut selvää niistä. Mutta yhtä kaikki. Arkkitehtuuri on sitä luokkaa, jota ei muualta löydä. Todella taidokasta jälkeä ja hienosäätöä.

Meillä kului oikein hyvin aika tämän päivän pienissä kuvioissa. Ehditään vielä syömään ennen, kuin lähdemme takaisin hotellille.
Paljon erilaisia ja todella isoja rakennuksia ja monumenttejä mahtuu lyhyen kävelylenkin sisään.


Nyt meillä on edessä vielä meno metrolla hotellille hakemaan matkalaukut, ja sitten taksilla juna-asemalle ennen, kuin pääsemme lentokoneeseen.

Kaikki tämä on ollut vaivan arvoista ja mielenkiintoista reissaamista. Tytär oli katsonut etukäteen paikkoja, joita hän haluaisi matkamme aikana nähdä. Annoin hänelle vapaat kädet suunnitella päivien kulun. 
Jotain jäi vielä kuulemma kokematta, mitä suunnitelmaan oli laitettu. Ehkei sitä aina osaakaan arvioida, kun nähtävää on suorastaan liikaa.

Minun mielestäni kaikkeen oli riittävästi aikaa. Saatiin nauttia hyvästä ruoasta ja aamiaispaikatkin olivat jokainen omaa luokkaansa. Shoppailtuakin tuli riittävästi ja, jos kaikki oltaisiin käyty läpi, niin pitempi loma tai lyhyemmät yöunet olisi voinut auttaa. Mutta.....
nukkumaankin ehti riittävästi ja hyvät yöunet ovatkin tarpeen. 
Jalka parat tosin huusivat jo apua, vaikkakin olin varautunut hyviin kenkiin, joilla jaksoi kävellä useita kilometrejä.

Lontoo ei ehkä koskaan tule kokonaan nähdyksi, mutta pääasia kai on, että omaan matkaansa ja kokemuksiinsa on tyytyväinen.

Itse ainakin jouduin mukavuusalueeni ulkopuolelle ja haastoin itseni tekemään matkasta erilaisemman. Parasta ehkäpä koko matkassa oli se, että annoin tyttäreni luoda meille oman näköisensä ja luotin hänen suunnitelmaansa.
Mukavuusalueeni ulkopuolella olo oli toisinaan vaikeaa, koska yleensä minä suunnittelen ja järjestän matkan. Nyt olin ikään, kuin perässä kulkija ja otin vastaan, mitä annettiin.

Uskon, että tytär sai matkan aikana itsevarmuutta ja minä pääsin vapaaksi jostakin vanhasta ja totutusta.






Huippufiiliksin, 
väsyneenä ja 
kaikkensa antaneena,
uusin kokemuksin
rikkaampana💗 















Ai niin, pitikin vielä mainita yksi erikoinen osa Lontoon katukuvaa.

Spitalfields


Paikka jossa on käytävä, kun haluaa nähdä Lontoon monet kasvot.
Brick Lane on täynnä taidetta, hyvää ruokaa ja vintagemuotia laidasta laitaan.





Kaunis Burberryn vintagehuivi jäi Veeran sorjaa kaulaa koristamaan.





Tervehdys Englannille ja meille kaikille tämän kaksikon kera.
Dogman and Rabbitgirl. 
Ihmisen kokoiset patsaat ihmetyttävät ja ihastuttavat Spitalfieldsin kävelykadulla.










t. caro ja veera









torstai 9. joulukuuta 2021

lontoo, christian dior

 


Tänään pääsemme nostalgisiin tunnelmiin Victoria ja Albert museoon.

Christian Diorin suurnäyttely on esitteillä puvustoineen ja suunnittelijoineen.


Sitä ennen meidän täytyy jonottaa kymmenien, ellei jopa satojen muiden ihmisten joukossa. 

Pieni jännitysmomentti on mukana, sillä näyttely on rajallisesti päivittäin auki. 

Jonossa ollessamme, meillä on aikaa katsella vuoroin, mitä muuta kaikkea museo tarjoaa, sillä näyttelyitä on useita erilaisia.







Koristeellinen museo on sisältä jo itsessään näyttelyn ja katsomisen arvoinen.

Diorin näyttely taitaa kuitenkin eniten vetää katsojia puoleensa.


Jono kulkee yllättävän nopeaa ja pääsemme ihastelemaan Diorin lumottuun maailmaan. 



Tervetuloa kanssamme Christian Dior-näyttelyyn













Hulppea näyttely avautuu huone huoneelta. Vastaan tulee toinen toistaan kauniinpia asuja eri aikakausilta ja erilaisille naisille suunniteltuina. 
Koen olevani etuoikeutettu, nähdessäni tämän kaiken.


















Yllä oleva sinipohjainen ja kukkakuvioinen sifonkimekko on minun mieleeni. Voisin kuvitella itseni juuri tässä mekossa liihottelevani hienoissa tanssiaisissa.



Mukana näyttelyssä on Diorin muotitalon muotisuunnittelijoita kautta aikojen.

















Kauniissa valtavien peilien koristelemassa salissa soi erikoinen musiikki. Yläpuolella oleva katto muutti musiikin tahdissa muotoaan erilaisin kuvioin.

Näyttely johdatti meidät lopuksi myyntiaulaan, jossa sai ostaa muotikirjallisuutta, painettuja kuvia ja julisteita. Veera olikin jo ehtinyt hankkia Diorin muotikirjan, mutta seinälle tuleva juliste lähti vielä täältä mukaan.




Kuva prinsessa Margaretista Diorin suunnittelema äärettömän kaunis ja kuninkaallinen mekko yllään, kertoo omaa tarinaansa.

Ranskalaisella Christian Diorilla oli varmasti suuri unelma, jonka hän sai toteutettua rohkeudella ja ankaralla työnteolla. Mukana täytyi olla tietysti myös taitoa suunnitella ja toteuttaa mallista luomukseksi. 

Olisiko asiaa ripauksella hyvää tuuria ja juuri oikeilla ihmisillä ympärillään, avaamassa ovea menestykseen.  

Kuitenkin, aikansa legenda muotisuunnittelun maailmassa.

Legenda, jonka nimeä kannetaan edelleen.


Hulppea, viimeisen päälle suunniteltu näyttely oli katsomisen ja kaiken vaivankin arvoinen.


Tänään sai olla kuninkaallisissa ja kaiken kauniin lumoissa.

Ah, kuinka rakastankaan kaiken kauniin katselemista.


Kaikkea ei voi itse omistaa eikä saada, mutta hetki jonkun toisen ihmisen luoman kauniin äärellä antaa mielihyvää.

Onnistuneen päivän juhlavissa tunnelmissa voi kokea olevansa itsekin prinsessa.

Ainakin oman elämänsä prinsessa.

t. caro ja veera


finnmari

  Matkalla Finnmarilaiseksi Aurinko alkoi paistamaan risukasaankin. Vihdosta viimein työrintamalla tapahtuu jotakin positiivista, sitten kes...