keskiviikko 6. lokakuuta 2021

tervetuloa kolahriin

 


Sateisen päivän jälkeen päätimme lähteä jälleen liikenteeseen. Monesti kulkumme on johtanut enemmän Muonion suuntaan, mutta päätimme piipahtaa tänään Kolarissa.

Eli paikallisesti sanottuna tervetuloa Kolahriin.

Jyke otti selvää keskusta-alueen retkeilyreiteistä ja sieltä löytyi Kolarinsaari. Suuntaamme siis sinne.

Auto saatiin Kolarinsaaren vanhan kirkon parkkipaikalle. Tien toiselta puolelta lähti Lukkarinvainion luontopolku.





Luontopolku vei kulkijat ensin metsäiselle alueelle. Välillä saa kulkea kauniissa punertavassa mustikkamaastossa pitkospuita pitkin.

Polku johdattaa Väylälle eli Muonionjoen äärelle. Joen toisella puolella on taloja pihapiireineen kauniissa jokimaisemissa. Varmasti upea paikka asua. Kaunista ruskansävyjä kaikkialla ympärillä.

Joutsen pariskunta yllätti meidät kauniilla lennollaan. Kuvaaja vaan ei oikein ollut tarpeeksi valmiina kameransa kanssa. Jälkeenpäin asia harmitti kovasti.

Reitillä on myös siisti laavu. Olisipa ollut lähempänä vettä. Vaan kun ei ollut, niin jatkoimme vielä matkaa.

Ennen luontopolulle lähtöä, huomasimme suuntaviitan uimarannalle. Päätimme käydä katsomassa minkälainen paikka on.
Ylitimme ensin tien, josta tulimme Kolarinsaarelle. Luontopolku ikäänkuin jatkuu tien toisella puolella merkityin opastekyltein. Tämä kaunis luontopolku johtaa meidät uimarannalle. 




Ranta-alue on kaunis ja siisti nurmikkokenttineen ja pukeutumismajoineen. Siellä on myös iso kota, johon parkkeerasimme evästämään. Muru odottaa aina malttamattomana omaa annostaan. 



Reitti johdatti meidät seuraavaksi vanhan kirkon alueelle. Kirkon ympärillä on pienikokoinen hautausmaa. Myös sodassa taistelleita on muistettu muistomerkein.  


Muru kohtasi yllättäen pupukaverin


Olipa kaunis paikka. Hieno reitti kokonaisuudessaan. Oikein näkemisen ja tutustumisen arvoinen.
 
Taivaalta alkoi pikkuhiljaa tiputella vesipisaroita. Juuri sopivasti retken päätteeksi. Päätimme kuitenkin hieman kierrellä kirkonkylää vielä autolla.


Saavuimme tämän kauniin, kodalta näyttävän uudemman Kolarin kirkon luo. 
Harmiksemme sade alkoi kiihtymään niin, ettei maisemien kuvaamisesta tullut mitään. 
Päätimme lopettaa kierron ja suuntasimme takaisin mökille.

Pikku-reissaaja näyttäkin esimerkkiä, miten lenkkeilyn jälkeen relataan.

Vaikka tämän päiväinen retkemme ei pituudeltaan mainetta saakaan, niin täytyy sanoa, että yllätyin myönteisesti Kolarinsaaren kauniisiin maisemiin.

Jos ikinä Kolarin seudulla liikut, niin poikkea myös katsastamassa kirkonkylä alueineen. Mekin monesti vain ajamme valtatietä pitkin kylän ohi mennessämme mökille tai kotiin takaisin. 
Toki Kolari on monien kylien paikka, joista Äkäslompolo ja Ylläsjärvi ovat niistä suosituimpia kohteita.

Päiväkierrokseen kuului myös ostosmatka Wood Jewelissä. Täältä ollaankin ostettu vaikka mitä. 
Wood Jewel on turistin paratiisi, mutta myös paikallinen löytää sieltä ostoksia. Samassa yhteydessä toimii kahvila ja lounaspaikka.
Itse olen löytänyt sieltä luonnonmukaisia hyvinvointi tuotteita, kuten mesiangervovoidetta, yhdeksän yrtin voidetta ja nyt uusimpana pihkavoidetta. Kannattaa googlettaa voiteiden hyötykäyttö ja kokeilla. Itse olen ollut tyytyväinen.

Mökille olemme ostaneet ruokapöydän tuolien päälle poronnahkaiset pehmusteet. Jyke on löytänyt puukkoonsa uuden terän.


Hieno päivä jälleen kerran.


Tunnen olevani siunattu. Se on Jumalan armoa.


toivon kauniita syyspäiviä ja tyytyväisyyttä jokaiselle

caro, jyke ja muru


teksti ja kuvat: caro













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos sinulle!

finnmari

  Matkalla Finnmarilaiseksi Aurinko alkoi paistamaan risukasaankin. Vihdosta viimein työrintamalla tapahtuu jotakin positiivista, sitten kes...