maanantai 22. maaliskuuta 2021

etätyö arkea ja luonnon ihmeitä

 Ihanaa kevään tuntua on jo ilmassa. Vesi tippuu räystäiltä. Pikkulinnut visertävät ja käyvät ahkerasti syömässä lintulaudalla. Lintujen elämää on kiva seurata. Linnun viserrys kuulostaa kauniilta laululta, joka toivottaa kevään tervetulleeksi.
Täytyy sanoa, että elämä on elämistä varten kaiken myllerryksenkin keskellä. Tavallisen arkipäivän keskeltä löytyy aihetta iloon, kuten kaunis keväinen sää ja puoliso, joka välittää.
Tänäänkin on mahdollista irrottautua etätöiden välissä pienelle kävelyretkelle läheiseen maastoon. 
Peltojen piennarta pitkin rauhakseen kulkien ja toista kädestä pitäen, tuntuu siltä, ettei muuta tarvitse. Tässä on kaikki tarpeellinen.

Luonnon elämää

Tervakoski on peltojen ja metsien ympäröimänä, mitä ihanteellisin paikka samoilla luonnossa. Vastaan voi tulla peuralauma aivan yllättäen. Yleensä niitä näkeekin kulkevan samoilla raiteilla. Metsän siimeksessä suojassa muilta tai peltoaukeamilla kirmailemassa. 
Tänään on aivan erityinen päivä, sillä kaksi joutsenta lensi ylitsemme.
Nytkö ne jo palaavat takaisin. Siis kevät, ihana kevät on saapunut pohjolaan. Muuttolinnutkin pikku hiljaa, sankoin joukoin saapuvat ilahduttamaan meitä.

Lähimetsässä palokärki kiertää ja huutaa kovaan ääneen. Pesinnän aikako jo menossa. Ainakin puolison kutsuhuuto kantautuu kauaksi. Muru ihan jähmettyy paikalleen kuuntelemaan tuota ihmeellista kiljuntaa.
Murulla on retkillä aina omat kuviot, jotka ovat sille tärkeitä. Kaikista mieluisinta on kuitenkin se, että lähdetään kaikki yhdessä maastoa tutkimaan.
Muru työntää pienen nenänsä joka paikkaan haistellessaan muiden eläinten jälkiä. 
Herkullisia löytöjäkin on saatavilla. Kuten jäniksen papanat ja nyt maalle muutettaessa uudet herkulliset yllätykset ovat peurojen papanat, ainakin Murun mielestä. Löydökset eivät niinkään minua miellytä, sillä niistä usein tulee myös jälkipuintia. Papanat pistävät pienen koiran vatsan sekaisin. Onneksi porojen papanat eivät ole kelvanneet.



Täällä ympärillä on paljon hevostalleja ja hevosia näkyy välillä ratsastajineen kuljeksivan myös täällä maastossa. Aivan uusin villitys tällä retkellä onkin hevosen lanta. Mikä siinä on, että mitä pahemmalle haisee, sitä herkullisemmalta se maistuu. No, Muru saa tämän retken jälkeen naamapesun, sillä lantaa on jäänyt kiinni naamakarvoihin. Liekö ollut tuoretta hevosen lantaa suuhunsa asti saanut.


Jäistä tietä pitkin oli hyvä luistella alaspäin. Tuli hieman lapsellinen olo, mutta mikäs siinä. Otin kaiken irti tästä ilosta. Ylöspäin olikin jo hieman vaikeampaa. Yhdessä Jyken kanssa kiivettiin jäistä mäkeä käsikynkkää ja selvittiin kaatumatta mäen laelle.  

Yhdessä toisen kanssa voi selvitä elämän kiemuroista ja haasteista helpommin, kun uskaltaa olla avoin.
 
Yksinhuoltajana olen elämästä joutunut selviämään yksin. Yksin on täytynyt uskaltaa tehdä päätöksiä. Kantaa huolta kaikenlaisista asioista. Joskus taakkojen reppu on ollut ylitse pursuavan täynnä. Joskus huolet ovat kaataneet maahan. Joskus on tuntunut siltä, ettei mistään selviä ja, ettei missään ole järkeä. Aina kuitenkin jokainen askel on kantanut, koska tiedän, etten ole ollut kuitenkaan aivan yksin.
Taivaan Isä on matkassani mukana. 

Toiseen ihmiseen tukeminen voi ollakin haastavampaa. Sitä olen meidän yhdessäolomme aikana kovasti harjoitellut. 
Seurustelumme aikana tehdyt monet retket luontoon, matkat pohjoiseen ja mökille sekä muualle, ovat osaltaan kasvattaneet luottamustani ihmiseen, joka on rinnalleni tullut.
Elämä on matka. Aion uskaltaa loppuun asti ja iloita siitä elämästä, joka minulle annetaan. 

Ihanan ja virkistävän lenkin jälkeen päätän tehdä meille ison marjapiirakan. Jyke jatkaa samalla omia töitään työhuoneessa ja Muru lepää pesun jäljiltä sohvalla.


Marjaisan piirakan ohje:

150 g voita
1 dl sokeria,luovuus
1 dl fariinisokeria
1 muna
1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaurajauhoja
1,5 tl leivinjauhoja
1,5 dl kaurahiutaleita

Täyte: 200 g kuningatarrahkaa, 100 g sitruunatuorejuustoa, 1 muna
200 g vadelmia, 100 g mustikoita, sokeria 1 dl

Laita uuni 200 astetta ja paista noin 20 - 25 minuuttia.

- Vatkaa voi ja sokerit hyvin yhteen vaahdoksi ja lisää muna vatkaten joukkoon.
- Sekoita kaikki jauhot ja kaurahiutaleet yhteen ja lisää taikinaan kauhalla hyvin sekoittaen.

- Painele taikina voidellun tai leivinpaperilla vuoratun piirakkavuoan päälle.
Itse olen käyttänyt kumpaakin vaihtoehtoa. Nyt laitoin leivinpaperin piirakkavuoan pohjalle ja se toimii hyvin.

- Levitä marjat taikinan päälle ja ripottele sokeria maun mukaan. Omaan makuuni 1 dl sokeria riittää hyvin.

- Levitä marjojen päälle hyvin yhteen sekoitettu muna, rahka ja tuorejuusto.
Kuningatarrahkassa ja sitruunatuorejuustossa on itsessään makeutta mukana.
- Piirakka on valmis uuniin paistettavaksi. Itselläni on tehokas uuni, joten paistoaika hieman määräytyy sen mukaan.

Tarjoile jäähtynyt piirakka haluamallasi tavalla.

Itse olen kovasti yrittänyt vähentää vehnäjauhojen käyttöä ja mielestäni se onnistuu hyvin ainakin piirakoissa. Kaura sopii todella hyvin marjapiirakan pohjaksi ja pienestä määrästä vehnäjauhoja saa pohjaan sitkosta kananmunan lisäksi. Joskus toki käytän myös psylliumia.

Nyt onkin hyvä pitää pieni kahvittelu breikki terassilla, kun iltapäivä aurinko jaksaa vielä paistaa.




Herkullisen marjaisan piirakan maku suussani, elämän makuinen matka jatkuu henkisinä pohdintoina ja mitä minusta tulee isona ajatuksina.

Elämä ei tule koskaan valmiiksi.




Iloa arkeesi
t. caro ja Jyke







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos sinulle!

finnmari

  Matkalla Finnmarilaiseksi Aurinko alkoi paistamaan risukasaankin. Vihdosta viimein työrintamalla tapahtuu jotakin positiivista, sitten kes...